Emma Koivisto: ”Jokaisessa asiassa ei voi antaa itsestään 100 % – ja se on täysin ok.”
Ajatuksia lukiosta -sarjassa erilaiset ihmiset kertovat omia kokemuksiaan lukioajoista ja paljastavat oman ilonpalautusideansa.
Emma Koivisto on 27-vuotias ammattijalkapalloilija, joka edustaa Suomen maajoukkuetta sekä englantilaisseura Brighton & Hove Albionia. Mäkelänrinteen lukiosta valmistumisen jälkeen (2013) Emma on opiskellut kauppatieteiden kandidaatiksi Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä hän viimeistelee maisteriopintojaan Hankenin yliopistossa.
Tiesitkö jo lukion alkuvaiheessa, mitä aiot tehdä lukion jälkeen?
En todellakaan, enkä vielä lopussakaan. En tiennyt, lähdenkö lukion jälkeen ulkomaille pelaamaan vai jäänkö Suomeen. Tiesin kuitenkin sen, että jos jään Suomeen, niin haluan jalkapallon ohella opiskella jotakin.
Miten opintosi sujuivat?
Opinnot sujuivat hyvin. Kirjoitukset puolestaan menivät todistuksen keskiarvoon nähden aikalailla penkin alle.
Koitko lukion olevan raskas jostain syystä?
Olihan se välillä melko rankkaa, kun aikaa nukkumiselle ei jäänyt riittävästi. Toki tähän vaikutti vahvasti futiksen aamu- ja iltatreenit. Koulutehtäville jäi yleensä aikaa vasta klo 21 jälkeen. Tuntui, että niiden yhteensovittaminen urheilun kanssa oli mahdoton tehtävä.
Mikä oli parasta lukiossa?
Ehdottomasti ystävät ja yhteisöllisyys. Kuitenkin näin jälkikäteen osaan arvostaa enemmän myös sitä, että joka päivälle oli koulun puolesta selkeä ohjelma, jota seurata. Lukion jälkeen tuntui, että olen ihan omillani.
Miten lukio vaikutti eniten elämääsi aikuisiällä?
Koen, että kehityin jalkapalloilijana eniten juuri noina vuosina lukion mahdollistaman laadukkaan valmennuksen ansiosta. Tämä vaikutti totta kai eniten tulevaisuuteeni, kun pelaan nyt ammattilaisena. Myös lukiosta saadut ystävät ovat vaikuttaneet suuresti elämääni myös lukion jälkeen.
Mitä ajatuksia sinussa herättää tämän hetken keskustelu lukiolaisten jaksamisesta?
Huolettaa kyllä. Mielestäni on hirveää, kuinka paljon nykyään nuorten tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin heidän lukio-opintonsa sujuvat. Esimerkiksi itselläni kirjoitukset vain sattuivat menemään huonosti, vaikka muuten pärjäsin opinnoissa hyvin.
Mitä muuttaisit tämän päivän lukiossa?
Vaikea sanoa, kun lukio-arki on ehtinyt muuttua jo näissä kahdeksassa vuodessa melko paljon. Mutta jos saisin päättää, siirtäisin koulupäivän alkamista myöhemmäksi. Olen kantapään kautta ymmärtänyt unen merkityksen jaksamisessa. Kaikki tunteet tuntuvat paljon isommilta, jos unet jäävät vähäisiksi.
Minkälaisen ilonpalautusidean haluaisit antaa nykyisille lukiolaisille?
Muistakaa nauttia lukion yhteisöllisyydestä sekä siellä muodostuneista ystävyyssuhteista. Kannustan myös jokaista olemaan itselleen armollisempi. Jokaisessa asiassa ei voi antaa itsestään 100 % – ja se on täysin ok.